Pohjois-Savo on alue, joka tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman suomalaiseen kulttuuriin ja perinteisiin. Tämä maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa, on tunnettu:

• Vehreistä maisemistaan
• Lukuisista järvistään
• Rikkaasta kulttuurihistoriastaan

Perinteet ja modernius yhdistyvät Pohjois-Savossa tavalla, joka houkuttelee niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin vierailijoita. Alueen kulttuuri on monipuolista ja se ilmenee muun muassa paikallisissa taiteen muodoissa, musiikissa ja käsityöperinteissä.

Lisäksi Pohjois-Savo on merkittävä osa Suomen kirjallisuushistoriaa, sillä se on toiminut innoittajana monille tunnetuille kirjailijoille ja taiteilijoille.

Maakunnan tapahtumakalenteri on täynnä erilaisia kulttuuritapahtumia, jotka tarjoavat vierailijoille mahdollisuuden kokea alueelle tyypillistä vieraanvaraisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kaikki nämä tekijät tekevät Pohjois-Savosta suomalaisen kulttuurin helmen, joka säilyttää ja vaalii kansallista perintöä samalla kun se mukautuu nykypäivän vaatimuksiin.

Pohjois-Savon vehreät maisemat

Pohjois-Savon vehreät maisemat tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia luonnonystävien virkistäytymiseen ja retkeilyyn. Alueen vaihtelevat maastot, kuten

• laajat metsät
• idylliset järvet
• kumpuilevat pellot

luovat harmonisen ympäristön, joka inspiroi niin paikallisia asukkaita kuin vierailijoitakin.

Näiden maisemien vaikutus kirjallisuuteen on merkittävä, sillä ne toimivat monien teosten taustana ja innoittajana. Kirjallisuus, joka ammentaa Pohjois-Savon luonnosta, vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta yhdistämällä menneisyyden tarinat nykyhetken kokemuksiin.

Yhteisöllisyys Pohjois-Savossa ilmenee erityisesti luonnonläheisessä elämäntavassa, joka korostaa

• yhdessä tekemistä
• paikallisten arvojen vaalimista

Luonto tarjoaa puitteet monille yhteisöllisille tapahtumille, kuten vaelluksille ja kyläjuhlille, joissa maisemat toimivat yhdistävänä tekijänä.

Tällaiset tapahtumat eivät ainoastaan edistä fyysistä hyvinvointia, vaan myös vahvistavat

1. sosiaalisia siteitä
2. kulttuurista identiteettiä

Pohjois-Savon maisemien kauneus ja rauhallisuus tekevät alueesta ainutlaatuisen paikan, jossa kirjallisuus ja yhteisöllisyys kukoistavat yhdessä.

Merkittävä osa Suomen kirjallisuushistoriaa

Pohjois-Savo on ollut merkittävä inspiraation lähde monille suomalaisille kirjailijoille kautta aikojen. Alueen kauniit maisemat ja vahva yhteisöllisyys ovat vaikuttaneet syvästi kirjallisuuteen, luoden teoksia, jotka puhuttelevat lukijoita sukupolvesta toiseen.

Pohjois-Savon luonnon monimuotoisuus tarjoaa kirjailijoille rikkaita kuvailumahdollisuuksia, jotka tuovat esiin alueen ainutlaatuisen hengen ja kulttuuriperinnön.

Kirjallisuuden kautta Pohjois-Savon yhteisöllisyys tulee elävästi esille, korostaen paikallisten ihmisten elämänmenoa ja arkea. Lukuisat kirjailijat ovat ammentaneet alueen perinteistä ja elämäntavasta, luoden teoksia, jotka yhdistävät menneisyyden nykyhetkeen.

Pohjois-Savon kirjallisuus on siten olennainen osa Suomen kirjallisuushistoriaa, jossa paikalliset maisemat ja yhteisön voima kietoutuvat yhteen. Tämä alueellinen rikkaus on mahdollistanut kirjailijoille syvällisen ja monipuolisen ilmaisun, joka houkuttelee lukijoita löytämään itsensä osana suurempaa tarinaa, osallisuutta ja yhteyttä muiden kanssa.

Pohjois-Savon kirjallisuus jatkaa vaikuttamistaan ja inspiroi yhä uusia sukupolvia.

Monipuolinen kulttuuritarjonta

Pohjois-Savon kulttuuritarjonta on monipuolinen ja rikas, sisältäen sekä perinteisiä että moderneja taiteen ja kulttuurin muotoja. Alueen kauniit maisemat inspiroivat monia taiteilijoita ja kirjailijoita, jotka ammentavat teoksiinsa paikallista värikkyyttä ja luonnonläheisyyttä.

Kirjallisuuden merkitys:

• Kirjallisuudella on merkittävä asema Pohjois-Savon kulttuurissa.
• Monet tunnetut kirjailijat ovat saaneet uralleen alkusysäyksen juuri näissä maisemissa.
• Paikalliset kirjastot ja kirjallisuustapahtumat houkuttelevat kirjallisuuden ystäviä, tarjoten syvempää ymmärrystä ja yhteyttä alueen kirjalliseen perintöön.

Yhteisöllisyyden korostaminen:
Pohjois-Savon kulttuuritarjonta korostaa yhteisöllisyyttä, joka näkyy monissa tapahtumissa ja festivaaleissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi:

• Musiikki- ja teatteriesitykset
• Taidenäyttelyt

Nämä tilaisuudet kokoavat yhteen ihmisiä eri taustoista, mikä vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta ja luo yhteenkuuluvuutta.

Yhteistyö ja kulttuurilaitokset:
Alueen kulttuurilaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa, luoden elävän ja monipuolisen kulttuuritarjonnan. Tässä tarjonnassa maisemat, kirjallisuus ja yhteisöllisyys nivoutuvat saumattomasti yhteen.

Vetovoimainen kohde:
Tämän ansiosta Pohjois-Savo muodostuu kulttuurin ystäville houkuttelevaksi ja merkitykselliseksi kohteeksi.

Yhteisöllisyys ja vieraanvaraisuus

Pohjois-Savon yhteisöllisyys ja vieraanvaraisuus ilmenevät erityisesti alueen tapahtumissa, joissa paikalliset asukkaat toivottavat vieraat lämpimästi tervetulleiksi.

Alueen kulttuuriperintöä kunnioittavat tapahtumat tarjoavat mahdollisuuden syventyä paikalliseen elämänmenoon. Näitä tapahtumia ovat muun muassa:

• Kirjallisuusfestivaalit
• Maisemakävelyt

Kirjallisuudella on merkittävä rooli Pohjois-Savon yhteisöllisyydessä. Monet paikalliset kirjailijat ammentavat inspiraatiota alueen rikkaista maisemista ja historiasta.

Nämä tapahtumat eivät ainoastaan korosta alueen kulttuurista rikkautta, vaan myös vahvistavat yhteisöllisyyttä.

Vieraanvaraisuus on juurtunut syvälle Pohjois-Savon asukkaiden arvoihin, ja se heijastuu heidän tavassaan kohdata uusia ihmisiä. Tällaiset kokemukset luovat vahvoja siteitä sekä paikallisten että vieraiden välille.

Yhteisöllisyys ei rajoitu pelkästään tapahtumiin, vaan se näkyy myös arjessa. Naapuriapu ja toisten tukeminen ovat osa jokapäiväistä elämää.

Pohjois-Savon yhteisö on kuin kudottu verkko, jossa yksilöt ja maisemat kietoutuvat tiiviisti yhteen, muodostaen lämpimän ja kutsuvan ilmapiirin.

Kulttuuripolku on merkittävä hanke, joka keskittyy paikallisen kulttuuriperinnön vaalimiseen ja edistämiseen. Sen tavoitteena on tarjota yhteisöille keinoja tutustua ja arvostaa oman alueensa historiaa, perinteitä ja taidetta.

Vuorovaikutteiset kokemukset: Kulttuuripolku luo kokemuksia, jotka yhdistävät menneisyyden ja nykyisyyden, tarjoten samalla arvokkaita oppimismahdollisuuksia. Hankkeen kautta voidaan lisätä tietoisuutta paikallisista kulttuuriaarteista ja edistää niiden säilyttämistä tuleville sukupolville.

Yhteisön tukeminen:

• Vahvistaa paikallista identiteettiä
• Lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta

Taloudellinen kehitys: Kulttuuripolun avulla voidaan myös kannustaa matkailua ja taloudellista kehitystä alueilla, joilla kulttuuriperintö on keskeisessä asemassa.

Tuki taiteilijoille ja kulttuuritoimijoille:

• Alusta esitellä työtä laajemmalle yleisölle

Kulttuurinen sillanrakentaja: Kaiken kaikkiaan, Kulttuuripolku toimii tärkeänä sillanrakentajana, joka yhdistää erilaisia kulttuurisia ilmiöitä ja tuo ne osaksi jokapäiväistä elämää.

Kulttuuripolun tavoitteet

Kulttuuripolun tavoitteet keskittyvät vahvistamaan yhteisön kulttuuritietoisuutta ja edistämään aktiivista osallistumista kulttuuriperinnön säilyttämiseen. Kulttuuripolku toimii foorumina, joka yhdistää ihmiset ja paikallisen kulttuuriperinnön.

Se kannustaa yhteisöjä:

• tutkimaan ja arvostamaan historiallisia ja kulttuurisia juuriaan.
• oppimaan arvostamaan omaa ainutlaatuista kulttuuriperintöään, mikä luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Kulttuuripolun taloudelliset tavoitteet liittyvät kulttuuriperinnön taloudellisen vaikutuksen osoittamiseen. Paikallisen kulttuuriperinnön vaaliminen voi johtaa taloudelliseen kasvuun esimerkiksi matkailun kautta.

Kulttuuripolku edistää:

• kulttuuriperinnön kestävää hyödyntämistä
• alueen houkuttelevuutta ja elinvoimaisuutta

Näin ollen Kulttuuripolku ei ainoastaan säilytä menneisyyden arvoja, vaan myös edistää nykyisyyden ja tulevaisuuden taloudellista hyvinvointia. Tämä korostaa yhteisön kulttuuriperinnön merkitystä ja sen potentiaalia toimia taloudellisena voimavarana.

Yhteisön hyödyt

Kulttuuripolkujen Hyödyt Yhteisöille

Lukuisat yhteisöt hyötyvät Kulttuuripolusta vahvistamalla paikallista identiteettiä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Kulttuuripolku toimii välineenä, joka tuo yhteen ihmisiä jakamaan ja oppimaan yhteisestä kulttuuriperinnöstä. Tämä prosessi edistää:

• Yhteisön jäsenten keskinäistä ymmärrystä
• Solidaarisuutta lisäämällä tietoisuutta yhteisön historiasta ja perinteistä

Yhteisön jäsenet voivat kokea syvempää yhteyttä toisiinsa ja paikkaan, jossa he elävät.

Aktiivinen Osallistuminen ja Kulttuuriperinnön Säilyttäminen

Kulttuuripolku mahdollistaa yhteisön aktiivisen osallistumisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja edistämiseen. Yhteisön jäsenten osallistuminen kulttuuritoimintaan voi luoda:

• Vahvempaa yhteisöllisyyttä
• Yhteistä vastuuntuntoa paikallisperinnön suojelemisessa

Vaikka taloudellista vaikutusta ei käsitellä tässä, on selvää, että kulttuuriperinnön vaaliminen voi vaikuttaa positiivisesti yhteisön elinvoimaisuuteen.

Kulttuuriperinnön Arvostus ja Kestävä Yhteisö

Yhteisöjen osallistuminen kulttuuripolkuihin edistää kulttuuriperinnön arvostusta ja tuottaa hyötyjä, jotka ulottuvat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja identiteetin vahvistamiseen. Tämä luo perustan kestävämmälle ja yhtenäisemmälle yhteisölle.

Taloudellinen merkitys

Kulttuuripolkujen kehittäminen voi johtaa merkittäviin taloudellisiin hyötyihin paikallisille yrityksille ja matkailusektorille. Kulttuuriperintö toimii vetovoimatekijänä, joka houkuttelee matkailijoita ja lisää paikallisten palveluiden kysyntää. Tämä puolestaan luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa olemassa olevien yritysten kannattavuutta.

Paikallisyhteisö hyötyy taloudellisesta kasvusta, joka syntyy lisääntyneestä matkailusta ja siihen liittyvistä palveluista, kuten:

• Majoitus
• Ravitsemus
• Opaspalvelut

Kulttuuripolut voivat myös lisätä alueen vetovoimaa sijoittajien ja uusien asukkaiden silmissä, mikä vahvistaa yhteisön taloudellista perustaa pitkällä aikavälillä. Yhteisöjen kulttuuriperinnön vaaliminen edistää identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä voi johtaa lisääntyneeseen paikalliseen yhteistyöhön ja innovaatioihin.

Taloudellinen vaikutus ei rajoitu vain suoriin tuloihin, vaan se myös tukee sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Näin ollen kulttuuripolkujen kehittäminen voi edistää sekä taloudellista kasvua että vahvistaa paikallista kulttuuriperintöä, mikä tukee yhteisöjen hyvinvointia ja elinvoimaisuutta.

Taiteilijoiden tuki

Taiteilijoiden tukeminen on keskeistä kulttuuripolkujen elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden säilyttämisessä. Taiteilijat luovat yhteisölle merkityksellistä kulttuuriperintöä, joka rikastuttaa paikallista identiteettiä ja edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kulttuuripolkujen kautta jaetaan ainutlaatuisia tarinoita ja perinteitä, jotka auttavat säilyttämään ja vahvistamaan yhteisön kulttuuri-identiteettiä.

Taloudellinen vaikutus on myös merkittävä, sillä taiteilijoiden tukeminen voi edistää paikallista taloutta. Tukitoimet, kuten:

• Apurahat
• Residenssiohjelmat
• Näyttelytilat

mahdollistavat taiteilijoiden työn jatkuvuuden ja näkyvyyden. Tämä puolestaan houkuttelee kävijöitä ja matkailijoita, jotka tuovat taloudellista hyötyä paikallisille yrityksille ja palveluille.

Yhteisön tuki ja arvostus taiteilijoita kohtaan luovat positiivisen kierteen, joka vahvistaa kulttuuripolkujen merkitystä ja kestävyyttä.

Näin ollen taiteilijoiden roolin ymmärtäminen ja tukeminen on avainasemassa paikallisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä ja kehittämisessä.

Savolainen keittiö edustaa yhtä Suomen perinteisimmistä ja rikkaimmista ruokakulttuureista, jonka juuret ulottuvat syvälle historiaan. Tämä keittiö tunnetaan erityisesti perinteisistä ruokalajeistaan, joista kalakukko on kenties tunnetuin. Kalakukko on ainutlaatuinen yhdistelmä kalaa, lihaa ja ruisleipää, ja sen valmistus vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä.

Savolainen keittiö ei kuitenkaan rajoitu vain kalakukkoon. Se tarjoaa laajan valikoiman muita perinneruokia, kuten:

• Lanttukukkoa
• Muikkukukkoa
• Erilaisia piirakoita

Nämä ruoat heijastavat alueen luontoa ja maataloutta. Niiden valmistuksessa hyödynnetään paikallisia raaka-aineita, mikä korostaa niiden autenttisuutta ja paikallista omaleimaisuutta.

Savolaisen keittiön klassikot ovat enemmän kuin pelkkiä ruokalajeja; ne ovat osa kulttuuriperintöä, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Tämä artikkeli tutkii savolaisen keittiön perinteitä, sen vaikutusta nykypäivän ruokakulttuuriin ja kuinka nämä klassikot ovat säilyttäneet paikkansa suomalaisessa ruokapöydässä.

Kalakukko – savolaisen ruokakulttuurin ikoni

Kalakukko on perinteinen savolainen ruokalaji, joka yhdistää kalan ja lihan maukkaaksi kokonaisuudeksi. Tämä ikoninen perinneruoka on ollut tärkeä osa savolaista ruokakulttuuria vuosisatojen ajan.

Valmistus:

• Käytetään yksinkertaisia, mutta laadukkaita raaka-aineita:
  • Kalaa, yleensä muikkua tai ahventa
  • Porsaanlihaa
• Ainekset ympäröidään ruisleipätaikinakuorella.
• Paistetaan hitaasti uunissa.

Lopputuloksena on mehevä ja makuja täynnä oleva ateria, joka on säilynyt suosittuna sukupolvien ajan.

Yhteisöllisyys:
Kalakukko yhdistää yhteisön, sillä sen valmistus on perinteisesti tapahtunut yhdessä perheen tai kyläläisten kanssa. Tämä perinneruoka edustaa paikallista identiteettiä ja on ylpeyden aihe Savossa.

Kulttuurinen merkitys:

• Kalakukko on saanut Euroopan unionin nimisuojan, mikä korostaa sen kulttuurista merkitystä.
• Raaka-aineiden tarkka valinta ja valmistusmenetelmät tekevät kalakukosta ainutlaatuisen ruokakokemuksen.
• Vaalii alueellisia perinteitä ja yhteisöllisyyttä.

Kalakukko on näin ollen paljon enemmän kuin pelkkä ruoka; se on symboli savolaisesta kulttuuriperinnöstä ja yhteisöllisyydestä.

Lanttukukko ja muut perinneruoat

Lanttukukko, toinen savolainen herkku, yhdistää lantun ja lihan ruisleipätaikinakuoreen paistettuna. Tämä perinteinen ruoka on vakiinnuttanut paikkansa savolaisen keittiön sydämessä, tarjoten ainutlaatuisen makuelämyksen, joka ammentaa alueen rikkaista raaka-aineista.

Lanttukukon valmistusprosessissa käytetään yksinkertaisia ja luonnonmukaisia raaka-aineita, jotka korostavat alueen käsityöperinteitä ja maatalouden merkitystä.

Kalakukko, joka tunnetaan jo ennestään savolaisen ruokakulttuurin ikonina, edustaa samankaltaista lähestymistapaa, jossa paikalliset raaka-aineet yhdistyvät maukkaaksi kokonaisuudeksi.

Perinneruoat, kuten lanttukukko ja kalakukko, eivät pelkästään tyydytä nälkää, vaan ne myös kertovat tarinaa menneistä ajoista ja yhteisöllisestä ruokakulttuurista, jossa jaetut ateriat vahvistavat yhteenkuuluvuutta.

Savolaiset perinneruoat ovat enemmän kuin pelkkää ravintoa; ne ovat kulttuuriperintöä, joka välittyy sukupolvelta toiselle. Lanttukukko ja muut savolaiset herkut edustavat tätä perinnettä antaen mahdollisuuden kokea alueen ainutlaatuiset maut ja perinteet yhdessä.

Paikalliset raaka-aineet ruoanvalmistuksessa

Savolainen ruokakulttuuri ammentaa voimansa alueen monipuolisista ja tuoreista raaka-aineista, kuten kaloista, kasviksista ja viljoista.

Perinneruoat, kuten kalakukko, korostavat paikallisten raaka-aineiden merkitystä. Kalakukko yhdistää alueen kala- ja viljatuotteet ainutlaatuiseksi makuelämykseksi. Ruoanvalmistuksessa käytetään usein järvikaloja, kuten muikkua ja ahventa, jotka tuovat makuun syvyyttä ja autenttisuutta.

Kasvikset, kuten peruna ja sipuli, täydentävät perinteisiä savolaisia ruokia tarjoten ravinteikasta ja maukasta lisäystä aterioihin.

Viljatuotteet, erityisesti ruis, ovat olennainen osa savolaista ruokaperinnettä. Niitä käytetään monipuolisesti leivonnassa ja ruoanlaitossa. Ruisleivän ja -taikinan käyttö liittyy syvästi alueen historiaan ja kulttuuriin, tehden niistä merkittäviä elementtejä paikallisessa keittiössä.

Näiden raaka-aineiden käyttö luo perustan savolaisen ruokakulttuurin rikkaudelle ja monimuotoisuudelle. Ne antavat jokaiselle aterialle oman erityislaatuisen luonteensa ja muistuttavat alueen luonnon ja kulttuurin tärkeydestä.

Kulttuuriperinnön siirtäminen sukupolvelta toiselle

Savolaisen ruokakulttuurin perinteet siirtyvät eteenpäin, kun vanhemmat opettavat nuoremmille sukupolville alueen ainutlaatuisia valmistusmenetelmiä ja reseptejä. Tämä perinteiden siirto on tärkeä osa yhteisöllisyyttä ja kulttuuri-identiteettiä, joka yhdistää savolaisia sukupolvien ajan.

Kalakukko, yksi tunnetuimmista savolaisista perinneruoista, toimii symbolina tälle perinnön siirrolle. Sen valmistus edellyttää tarkkaan valittuja raaka-aineita, kuten:

• Tuoretta kalaa
• Ruisjauhoja

Nämä raaka-aineet yhdistyvät ainutlaatuiseksi makuelämykseksi.

Perinneruokien valmistaminen ja niiden reseptien säilyttäminen ovat olennaisia, jotta kulttuuriperintö pysyy elävänä. Nuoremmat sukupolvet oppivat arvostamaan tätä perintöä, kun heitä kannustetaan osallistumaan valmistusprosessiin ja ymmärtämään tarinat ja arvot, jotka liittyvät näihin ruokiin.

Näin savolainen keittiö ei vain säily, vaan myös kehittyy ajan mukana, sopeutuen nykyajan raaka-aineisiin ja makutottumuksiin säilyttäen silti juurensa ja alkuperäisen merkityksensä yhteisössä.

Kuopio, Pohjois-Savon maakuntakeskus, on tunnettu monista historiallisista maamerkeistään, jotka kertovat kaupungin rikkaasta kulttuuriperinnöstä ja kehityksestä.

Kuopion tuomiokirkko, joka valmistui vuonna 1816, on esimerkki uusklassistisesta arkkitehtuurista. Se toimii sekä uskonnollisena että kulttuurisena keskuksena.

Puijon torni, alun perin vuonna 1856 rakennettu ja myöhemmin uudistettu, tarjoaa upeat näkymät yli järvialueiden. Tämä torni on ollut keskeinen osa Kuopion kaupunkikuvaa.

Väinölänniemi on suosittu virkistysalue, joka heijastaa kaupungin yhteyttä luontoon. Se tarjoaa monia mahdollisuuksia ulkoiluun ja rentoutumiseen.

Kuopion kaupungintalo, rakennettu 1880-luvulla, edustaa jugendtyyliä. Se toimii edelleen tärkeänä hallinnollisena keskuksena.

Nämä maamerkit eivät ainoastaan tarjoa mahdollisuuksia historian tutkimiseen, vaan ne ovat myös merkittäviä matkailukohteita, jotka houkuttelevat kävijöitä eri puolilta Suomea ja maailmaa.

Artikkeli tarkastelee näiden maamerkkien merkitystä sekä historiallisesta että nykyajan näkökulmasta.

Kuopion tuomiokirkko

Kuopion tuomiokirkko, joka valmistui vuonna 1816, edustaa uusklassista arkkitehtuuria ja on yksi kaupungin merkittävimmistä historiallisista rakennuksista. Tämä tuomiokirkko toimii Kuopion hiippakunnan pääkirkona ja on keskeinen osa kaupungin kulttuuriperintöä.

Sen arkkitehtuurissa yhdistyvät tyylikkäät pylväät ja harmoniset mittasuhteet, jotka luovat vaikuttavan ja arvokkaan ilmapiirin. Tuomiokirkon korkea torni näkyy laajalle alueelle, ja se toimii maamerkkinä niin paikallisille kuin vierailijoillekin.

Läheisyydessä sijaitsevat Puijo ja Väinölänniemi tarjoavat täydentävän taustan tälle historialliselle rakennukselle, ja ne muodostavat yhdessä merkityksellisen kokonaisuuden Kuopion kaupunkikuvassa.

• Puijon alue ja Väinölänniemi ovat tunnettuja virkistysalueistaan, jotka houkuttelevat kävijöitä nauttimaan luonnon rauhasta ja kauneudesta.
• Näiden alueiden vehreys korostaa tuomiokirkon arvokkuutta, ja yhdessä ne luovat harmonisen yhdistelmän kulttuuria ja luontoa.

Tämä kokonaisuus vahvistaa Kuopion asemaa yhtenä Suomen merkittävimmistä historiallisista ja kulttuurikaupungeista.

Puijon torni

Puijon torni, joka kohoaa 75 metrin korkeuteen, tarjoaa upeat näkymät Kuopion kaupunkiin ja ympäröivään järvimaisemaan. Torni sijaitsee Puijon mäellä, joka on suosittu ulkoilualue ja tunnettu:

• vehreistä metsistään
• monipuolisista liikuntamahdollisuuksistaan

Tornista avautuu panoraamanäkymä, joka ulottuu yli Väinölänniemen aina Kuopion tuomiokirkolle saakka. Tämä ikoninen torni on ollut osa Kuopion maisemaa jo vuodesta 1963 lähtien. Se toimii paitsi turistinähtävyytenä, myös paikallisena kohtaamispaikkana.

Kulttuurihistoriallinen merkitys:
Puijon torni edustaa alueen kulttuurihistoriallista merkitystä ja on tärkeä osa Kuopion identiteettiä. Tornin huipulta avautuvat näkymät tarjoavat vierailijoille mahdollisuuden kokea Kuopion kauneus ja sen ympäröivät järvet ainutlaatuisella tavalla.

Luonnon ja kulttuurin yhdistelmä:
Alueen luonnon monimuotoisuus ja kulttuurihistoria sulautuvat tornin ympäristössä. Tämä tekee siitä merkittävän kohteen sekä paikallisille että matkailijoille. Puijon torni on siten olennainen osa Kuopion maisemaa ja yhteisöä, joka vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta kaupungissa.

Väinölänniemi

Kuopion sydämessä sijaitseva vehreä ja monipuolinen ulkoilualue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet rentoutumiseen ja liikuntaan. Väinölänniemi on suosittu kohde kaupunkilaisille ja matkailijoille, jotka arvostavat luonnonläheisyyttä ja aktiivista elämäntapaa.

Alue tarjoaa upeat puitteet ulkoiluun, kuten:

• Lenkkeilyyn
• Pyöräilyyn
• Uintiin Kallaveden rannalla

Väinölänniemen merkitys Kuopion kaupunkikuvassa on huomattava, sillä se yhdistää historialliset ja modernit elementit, tarjoten samalla näkymiä Puijon mäelle ja tuomiokirkolle.

Historiallisesti Väinölänniemi on ollut tärkeä osa Kuopion kehitystä ja kulttuuria. Alueella sijaitsevat vanhat rakennukset ja puistot kertovat kaupungin menneisyydestä ja tarjoavat tilaisuuden tutustua alueen historiaan.

Väinölänniemi toimii myös tapahtumapaikkana erilaisille kulttuuri- ja urheilutapahtumille, mikä lisää sen yhteisöllistä merkitystä. Sen monipuolisuus tekee siitä erinomaisen paikan:

• Kohdata ystäviä
• Osallistua yhteisön toimintaan
• Nauttia luonnon rauhasta keskellä kaupunkia

Näin Väinölänniemi tukee sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia.

Kuopion kaupungintalo

Kuopion kaupungintalo, yksi kaupungin merkittävimmistä historiallisista rakennuksista, edustaa uusrenessanssityyliä ja toimii tärkeänä hallinnollisena keskuksena. Vuonna 1886 valmistunut kaupungintalo heijastaa aikansa arkkitehtonista tyylisuuntausta ja on sittemmin muodostunut kiinteäksi osaksi Kuopion kaupunkikuvaa.

Kaupungintalon merkitys ulottuu kuitenkin arkkitehtuurin ulkopuolelle; se on keskeinen toimipaikka, jossa tehdään kaupungin tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä.

Sijainti Kuopion keskustassa muodostaa merkittävän osan kaupungin kulttuurisesta ja hallinnollisesta sydämestä. Läheisyys muihin ikonisiin maamerkkeihin, kuten

• tuomiokirkkoon,
• Puijoon,
• Väinölänniemeen,

korostaa kaupungintalon roolia osana Kuopion historiallista kudosta. Tämä yhteys auttaa vahvistamaan yhteisöllisyyden tunnetta ja tuo esiin kaupungin rikkaan historian eri aikakausilta.

Kaupungintalo edustaa jatkuvuutta ja perinteitä, ollen samalla olennainen osa Kuopion nykyistä ja tulevaa kehitystä. Kuopion kaupungintalo on näin ollen enemmän kuin pelkkä rakennus; se on symboli kaupungin identiteetille ja yhteishengelle.

Savolainen kulttuuri on keskeinen osa suomalaista identiteettiä, ja sen vaikutus ulottuu syvälle kansalliseen perintöön. Savon alue on tunnettu:

• Rikkaasta historiastaan
• Ainutlaatuisesta murteestaan
• Elinvoimaisista perinteistään

Nämä piirteet ovat muovanneet suomalaista yhteiskuntaa kautta aikojen.

Savolaisuudelle ominainen huumori, kekseliäisyys ja sosiaalisuus heijastuvat monin tavoin suomalaisessa kulttuurissa ja taiteessa.

Alueelliset tavat ja perinteet, kuten:

• Savusauna
• Kalakukko

ovat saaneet paikan kansallisessa kulttuurisessa maisemassa. Ne toimivat esimerkkeinä alueen kyvystä yhdistää perinteitä nykyaikaiseen elämään.

Savolaisen kulttuurin merkitystä korostaa myös sen vaikutus suomalaiseen kirjallisuuteen ja musiikkiin, joissa alueen tarinat ja sävelmät ovat löytäneet tiensä kansalliseen tietoisuuteen.

Tämän vuoksi savolaisen kulttuurin tutkiminen ja ymmärtäminen tarjoaa arvokasta näkökulmaa Suomen kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Se auttaa syventämään ymmärrystä siitä, miten paikalliset kulttuuriperinteet rikastuttavat koko kansakunnan identiteettiä.

Savolaisen murteen vaikutus identiteettiin

Savolaisen murteen moninaiset vivahteet muovaavat vahvasti paikallista identiteettiä ja kulttuuria. Tämä murre on ominaista itäsuomalaiselle alueelle, ja sen erityispiirteet vaikuttavat merkittävästi paikallisyhteisöjen yhteenkuuluvuuden tunteeseen.

• Murresanat, kuten “piäni” ja “vuan”, eivät ainoastaan rikasta kieltä, vaan ne luovat yhteisöllisyyttä, joka yhdistää alueen asukkaat.
• Murresanojen käyttö arjessa vahvistaa savolaisuuden tunnetta ja identiteettiä, joka heijastuu myös muihin kulttuurisiin elementteihin.

Perinneruoat kulkevat käsi kädessä murteellisen ilmaisun kanssa, sillä ne ilmentävät alueen historiaa ja perinteitä.

Savolainen murre ja sen vivahteet löytyvät myös kansanmusiikista, jossa laulujen sanat ja sävelmät kertovat tarinoita menneiltä ajoilta.

• Kansanmusiikki toimii voimakkaana kulttuurisena siltana, joka yhdistää sukupolvet ja vahvistaa alueellista identiteettiä.

Kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna, savolainen murre, perinneruoat ja kansanmusiikki muodostavat kulttuurisen kudoksen, joka on keskeinen osa savolaisuutta ja sen jatkuvaa kehitystä.

Perinteisten ruokien rooli kulttuurissa

Monet perinteiset savolaiset ruoat heijastavat alueen historiaa ja arvoja, tarjoten maistuvan linkin kulttuuriperintöön. Savolainen keittiö sisältää useita perinneruokia, jotka ovat säilyttäneet asemansa sukupolvien ajan.

Keskeiset perinneruoat:

• Kalakukko
• Sultsina

Nämä ruoat toimivat sekä arkisina että juhla-aterioina. Perinneruokien valmistuksessa käytetyt murresanat, kuten “kukkonen” kalakukon sijaan, tuovat esiin paikallista kieltä ja sen vivahteita. Tämä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kulttuurista identiteettiä.

Ruokakulttuurin merkitys:

Ruokakulttuuri toimii tärkeänä osana savolaisen identiteetin rakentamisessa, sillä se luo tunnesiteitä menneisyyteen ja yhteisöön. Savolaiset perinneruoat ovat usein esillä alueen kansanmusiikkitapahtumissa, joissa paikalliset ja vierailijat voivat yhdessä nauttia kulttuurin eri elementeistä.

Tällaiset tapahtumat tarjoavat mahdollisuuden kokea savolaisen kulttuurin moninaisuus ja rikkaus, mikä edistää kulttuurista yhteenkuuluvuutta. Näin perinneruoat eivät ainoastaan ravitse kehoa, vaan myös ylläpitävät savolaista kulttuuria ja sen elinvoimaa.

Savolaisen musiikin merkitys

Savolaisen musiikin merkitys

Savolainen musiikki on keskeinen osa alueen kulttuurista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Se yhdistää ihmisiä ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, jota vahvistavat:

• Kansanmusiikki
• Paikalliset murresanat

Kansanmusiikin rooli

Kansanmusiikki heijastaa Savon ainutlaatuista kulttuuriperintöä ja toimii väylänä menneisyyden ja nykyisyyden välillä. Se säilyttää alueen perinteitä ja tuo ne osaksi nykypäivää. Tässä yhteydessä paikalliset perinneruoat ja musiikki muodostavat saumattoman kokonaisuuden.

Murresanojen merkitys

Alueen musiikissa käytetyt murresanat tuovat esiin savolaisen puheenparren vivahteet ja rikastuttavat musiikin ilmaisua. Ne luovat kuulijalle tunteen juurtumisesta omaan kulttuuriinsa ja korostavat paikallista identiteettiä.

Yhteisöllisyyden ja jatkuvuuden edistäminen

Savolainen musiikki, olipa kyseessä perinteinen kansanmusiikki tai modernit tulkinnat, toimii siltana yhteisön jäsenten välillä. Se ylläpitää kulttuurista jatkuvuutta ja edistää yhteisöllisyyttä.

Kulttuurinen monimuotoisuus ja kansallinen ylpeys

Savolainen musiikki edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja rikastuttaa suomalaista musiikkiperintöä. Näin se vaikuttaa laajasti koko maan kulttuuriseen identiteettiin ja lisää kansallista ylpeyttä.

Kirjallisuuden vaikutus kansalliseen identiteettiin

Kirjallisuus toimii merkittävänä vaikuttajana kansallisen identiteetin muotoutumisessa ja vahvistamisessa. Savolainen kirjallisuus tarjoaa arvokkaan ikkunan menneisyyteen, jossa murresanat, perinneruoat ja kansanmusiikki luovat syvän yhteyden kansalliseen kulttuuriperintöön.

Savolainen murre rikastuttaa kirjallista ilmaisua, tuoden esiin alueen ainutlaatuiset piirteet ja vahvistaen paikallista identiteettiä. Murresanojen käyttö kirjallisuudessa ei ainoastaan säilytä kielellistä monimuotoisuutta, vaan myös korostaa paikallisen kulttuurin merkitystä osana laajempaa kansallista kertomusta.

Perinneruoat ja niiden kuvaus kirjallisuudessa toimivat kulttuurin symbolina, jotka yhdistävät menneisyyden ja nykyisyyden. Ne kertovat tarinoita arjesta ja juhlasta, painottaen yhteisöllisyyden ja perinteiden jatkuvuutta.

Samoin kansanmusiikki kirjallisuuden aiheena tuo esiin savolaisen kulttuurin rytmit ja melodiat, jotka ovat olennainen osa kansallista identiteettiä.

Yhteisöllinen kokemus kirjallisuuden kautta luo yhteenkuuluvuutta ja arvostusta kulttuuriperintöä kohtaan, vahvistaen kansallista identiteettiä sukupolvien välisessä vuoropuhelussa.

Rakastatko upeiden illallisten järjestämistä? Tarvitsetko uudet kauniit lasit illallisjuhliin? Nämä Fyrklövern lasit ovat juuri sellaiset, jota etsit. Skandinaavinen muotoilu ja laatu kohtaavat ja se jos mikä, on kauniisti katetun pöydän salaisuus. Laseissa yhdistyvät eleganssi ja ensiluokkainen laatu, jotka kohottavat illalliskokemuksesi aivan uudelle tasolle.

Viinilasit

Jokainen lasi on huolella valmistettu ja laseja löytyy niin kuohuviinille, punaviinille kuin valkoviinillekin, oman maun mukaan. Viinilasit on mestarillisesti suunniteltu ja viinin aromit ja maut korostuvat. Jokainen lasi on muotoiltu yksilöllisesti erityyppisten viinien parhaiden puolien esille tuomiseksi.

Mocktail-lasit

Ylellisiä laseja löytyy myös alkoholittomasta elämäntavasta nauttiville. Mocktail-lasit tuovat esille juoman värikkyyden ja aromikkuuden ja ne sopivat niin arki, kuin juhlakäyttöönkin. Täältä löytyy lasit niin teemaillallisiin, kuin ystävien intiimiin illallisviettoonkin.

Uniikit vesilasit

Vesilaseja on hyvä olla tarjolla illallisella, sillä mikään ei maistu niin hyvältä, kuin raikas ja kylmä vesi juurikin vedelle suunnitellusta lasista. Laseja löytyy montaa eri kokoa ja muotoa niin isoon kuin pieneenkin janoon.

Lasien visuaalisuus tärkeä

Lasit on kauniisti muotoiltu ja niistä löytyy upeita yksityiskohtia. Ne ovat kestäviä ja käytännöllisiä. Jokainen lasi on oma uniikki taideteoksensa, jonka loisto ei heikkene tulevaisuudessakaan. Näitä laseja pitää mielellään myös vitriinissä kaikkien nähtävillä

Illallinen katettu

Valmistaudu nauttimaan ylellisestä ja unohtumattomasta illallisesta upeiden illallislasiemme seurassa. Kun valitset hienot illallislasimme, teet samalla panostuksen nautintoon ja tyyliin. Jokainen siemaus on juhlallinen hetki, olit sitten yksin tai yhdessä isommalla seurueella.

• PadatSuomalaiset ovat patakansaa. Supermarketeissa myydään patamaisia valmisruokia ja huomaamatta suomalaisen valmistama keitto muistuttaakin enemmän pataa kuin keittoa. Karjalanpaistia ja talvipataa lavotaan moneen suuhun, kun syksyn kylmät alkavat hiipiä olohuoneen lattialankkujen läpi. Olet mitä syöt – ja suomalainen on vankka, vahva ja sitkeä kuin pitkään haudutettu lihapata.
• KalatLohi on suosittu herkku Suomessa, ja sitä voi valmistaa lukuisilla eri tavoilla. Perheen kesken paistetaan yleensä kokonainen lohi uunissa, ja juhlaillallisella tarjoillaan graavattua ja kylmäsavustettua lohta. Lounastauolla napataan mukaan palanen lämminsavulohta. Ja grillikioskeilta saa lohileipiä ja paistettuja lohiannoksia, jotka vievät kielen mennessään. Ahvenia ja siikoja saa yleensä odottaa kesään, mutta silloin niitä vasta syödäänkin. Parhaita ovat tietysti itse pyydystetyt yksilöt!
• MausteetTilli, persilja ja ruohosipuli ovat suomalaisen ruuanlaiton pyhä kolminaisuus. Tilliä käytetään lohen kaikissa valmistustavoissa. Lisäksi lohikeittoon ja muihinkin keittoihin laitetaan persiljaa. Myös ruohosipuli on usein maustamassa erilaisia kalaruokia. Onnekkaimmat napostelivat näitä yrttimausteita isoäitiensä kasvimailla lapsuusvuosinaan.
• MarjatRuokakulttuurimme esihistoriallinen perimä on yhä läsnä marjojen muodossa. Jo vuosituhansia sitten suomalaiset pistelivät poskeen samoja marjoja metsien siimeksissä.

Usein ei kuitenkaan ymmärretä, kuinka eksoottinen marjavalikoima Suomessa on: lakkoja, metsämansikoita, puolukoita, karpaloita, pihlajanmarjoja, vadelmia ja mustikoita! Marjoja on saatavilla vain pienellä maantieteellisellä alueella pakastamattomana, ja niitä on vaikea kuljettaa muualle maailmaan. Vertailun Euroopassa on tarjolla vain pensasmustikoita, mansikoita ja vadelmia ja niitäkin rajoitetusti. Jos haluaa kokea suomalaisen ruokakulttuurin, marjat ja niistä tehdyt valmisteet ovat aivan sen alkulähteellä.

Erikoisuudet

Vuosi vuoden jälkeen mämmi ja kalakukko menevät yhä kaupaksi supermarkettien hyllyiltä. Kukaan ei voi väittää suomalaisen ruokakulttuurin kuolleen, jos näinkin erikoisia ruokia jaksetaan kantaa kotiin koko perheelle tarjottavaksi. Näissä ruuissa on se jokin, tuttu ja turvallinen rakastettavuus, joka tulee pitämään paikkansa suomalaisten sydämissä kuin se ensirakkaus, jota ei koskaan unohda, vaikka tapaisi kuinka monta uutta Keskieurooppalaista ruokalajia.

Alkuperäistä kalakukkoa

Suomen erikoisin perinneruoka, eli kalakukko, on kotoisin Savosta. Pohjois-Savossa vieraillessa saa erinomaisen mahdollisuuden maistaa aitoa savolaista kalakukkoa, tuota Savolaisten vastinetta Skotlannin haggikselle. Tämä herkku maistuu varmasti erityiseltä perinteen kautta oppineen kokin uunista vastavalmistuneena!

Inspiraatiota Savosta

Moni kirjailija, muusikko ja maalari löysivät inspiraationsa Pohjois-Savossa. Esimerkiksi luultavasti Suomen merkittävin naiskirjailija kirjailija Minna Canth asui Kuopiossa, ja ammensi sisältöä tuotantoonsa alueesta. Minnan asuntoa voi käydä katsomassa Kuopiossa.Ja merkittävistä henkilöistä puheen ollen, myös yksi merkittävimmistä fennomaaneista, J.V. Snellman asui Kuopiossa ja tuotti siellä teoksiaan. Kuopiosta asti hän kykeni vaikuttamaan maailman asioihin, ja hän perusti siellä asuessaan mm. sanomalehti Saiman sekä Maamiehen Ystävän.Lisäksi Martti Ahtisaari, luultavasti tunnetuin suomessa uraa tehnyt poliitikko, varttui Kuopiossa. Hän tapasi kaupungissa myös tulevan vaimonsa ja kävi myös keskikoulun loppuun. Syitä Pohjois-Savon vaikutukseen luoviin ihmisiin on vaikea lähteä määrittelemään, mutta Pohjois-Savon ilmanala herättää selvästi jokaisessa jotakin. Vierailija saattaa huomata matkansa päätteeksi tämän inspiraation tarttuneen häneenkin.

Lumoavat järvet ja metsät

Pohjois-Savon järvimaisemaa leimaa sen tunnetuin vesi-alue, Kallavesi, jossa vapaus saa nestemäisen muodon. Kallaveden laajalla järvialueella voi seilata risteilyillä ja nauttia upeista näkymistä. Alueella on myös leirintäalueita, joissa voi nauttia luonnon rauhasta vuokraamalla mökin tai asettumalla hetkeksi aloilleen matkailuvaunullaan.

Kaupunki ja kulttuuri

Kuuluisen kuopiolaisten jälkeensä jättämä eloisa kaupunki on yhä koettavissa. Erityisiä nähtävyyksiä ovat kaupungintalo, kauppahalli, Pyhän Nikolauksen kirkko ja Puijon torni, eikä Minna Canthin ja J.V. Snellmanin talojakaan kannata jättää välistä.

Oma rauha arvossa

Suomalainen arvostaa omaa rauhaa ja yksityisyyttä. Olemme tottuneet metsiemme syleilyyn, emmekä haluaisi muuttaa kaupunkeihin. Siksi kaupunkimme ovat luultavasti luonnontäyteisimpiä kaupunkeja, mitä maailmasta löytyy. Luonto ja luonnonmukaisuus ovat erittäin tärkeä osa suomalaisuutta.Kesämökkejä on luultavasti lähes yhtä paljon kuin tavallisia taloja ja saaristomme täyttyy purjehtijoista joka kesä. Suomalaiset tykkäävät paeta luontoon, ja se on hieno asia. Luonnosta löytyy aito vapaus, joka pitää elossa ihmisen sisäiset ominaisuudet. Luonnonläheisyyttä on turha häpeillä. Se on asia, josta meidän tulisi olla ylpeitä.

Jalat maassa

Suomalaisen jalat ovat visusti maassa, eikä häntä kiinnosta maailman turhuudet. Hän pitää asioista, jotka ovat oikeita ja perusteltuja, joskus jopa tylsistymiseen asti. Mutta yllättäen nämä ominaisuudet ovatkin kovassa kysynnässä nykymaailmassa.Suomalainen työmoraali tunnetaan maailmalla, ja monien ulkomailla sijaitsevien yritysten johdossa on suomalaisia liikemiehiä. Ja tiesitkö, että ainut Japanissa poliittiseksi edustajaksi vaaleilla valittu länsimaalainen oli suomalainen Marutei Turunen. Hän eteni jopa parlamentin ylähuoneeseen asti.

Erikoiset suomalaiset

Suomalaiset ovat varsin erikoista kansaa, ja joskus suorastaan outoja. Mutta nämä ominaisuudet ovat pohjattoman luovuuden lähde, ja luovuutemme aletaan pikkuhiljaa huomata maailmalla.Jotkut väittävät, että suomalaisuus on typerä juttu. Totuus on, että aika ei ollut vielä kypsä suomalaisuutta varten. Vaikka ei välttämättä vielä tunnu siltä, Suomen aika on koittamassa juuri nyt. Niin kuin jokaisella ihmisellä on huippuhetki elämässään, niin on myös jokaisella maalla. Jotkut pärjäävät hyvin peruskoulun kohinassa, toisten taidot pääsevät oikeuksiinsa yliopistossa, ja jotkut saavat odottaa keski-ikään asti, saadakseen vahvuuteensa kunnolla käyttöön.Maailma on nyt muutosten ja kehityksensä suurimmassa murroskohdassa koskaan, ja suomalaisuus on tulevaisuutta – jos me päätämme niin.

Sanavalmiit savolaiset

Savolaisia kutsutaan lupsakkaiksi ja puheliaiksi veikoiksi, jotka saattavat jutella tuntemattomille suuren maailman tapaan. Savolaisten sanotaan huitovan käsillään kun he puhuvat, mutteivät kuitenkaan ihan yhtä rivakkaan tahtiin kuin heidän karjalaiset serkkunsa.Savolaiset ovat puheliaita ja he rakastavat seuranpitoa. He pitävät haastelemisesta, ja haasteleminen on nimenomaan kohteliaisuus ja arvostuksen osoitus toista henkilöä kohtaan. Liian diplomaattisia sulosuita pidetään itseään täynnä olevina teeskentelijöinä. Sana haastattelu onkin tullut kirjakieleemme juuri savolaisilta. Sutkaisut ja letkautukset ovat savolaisten alaa. Erilaisia fiksuja sutkautuksia pistetään jos johonkin väliin. Ja letkautuksilla tarkoitetaan piikin terävää pistoa, jolla savolainen hyökkää tarvittaessa.Pohjois-Savolla onkin ollut oma vaikutuksensa Suomen historiassa. Alueelta tulee lukuisia kirjailijoita, poliitikkoja toimittajia ja urheilijoita. Kuopiossa asui mm. Minna Canth sekä J.V. Snellman ja myös kirjailija Juhani Aho opiskeli Kuopion lyseossa. Poliitikoista mm. Martti Ahtisaari kasvoi Kuopiossa, ja tapasi siellä myös vaimonsa Eevan.

Kaunis Kuopio

Kuopio on Pohjois-Savon keskus, jonka historia yltää aina vuoteen 1775 asti, jolloin kuningas Kustaa III perusti kaupungin palvelemaan Savo-Karjalan pääkaupunkina. Kaupungista löytyy historiallisia alueita, joita kutsutaan Puu-Kuopioksi. Näkemisen arvoisia paikkoja ovat mm. Kuopion kaupungintalo, kauppahalli, kirjailija Minna Canthin kotitalo, Pyhän Nikolauksen kirkko sekä Puijon torni.Pohjois-Savon kauniit järvimaisemat löytyvät kallavedeltä, jonka idyllisissä laivoissa voi kokea hienoja risteilyjä. Alueen luonto on kaunista ja tarjoaa pienen rauhan hetken sitä tarvitsevalle.

Kalakukon naatintaohje

Monien suomalaisten rakastama, ja ehkä myös ristiriitaisesti oudoksuma, kalakukko on myöskin kotoisin Savosta. Savolaisissa ruokapöydissä herkutellaan rieskalla, joka on muhkeaa ja hieman hapanta. Muikkuja tai ahvenia sisältävä, ruistaikinaan leivottu kalakukko maistuu parhaimmalta ystävien ja perheenjäsenten seurassa. Kuin savolainen sanoisi: ”Elä aattele ennee enempöö vua naati!”